Matkaviestinverkot ovat kehittyneet huomattavasti yksinkertaisten tekstiviestien ja äänipuhelujen päivistä. Jokaisen uuden sukupolven myötä olemme nähneet valtavia harppauksia nopeudessa, luotettavuudessa ja lisätyissä ominaisuuksissa. Matkaviestinverkkojen kehitys on ollut poikkeuksellista aina 2G- ja 3G-verkkojen luomasta perustasta nykyisten 4G- ja LTE-verkkojen huikean nopeisiin nopeuksiin.
4G:n ja LTE:n erojen ymmärtäminen ei ole vain tekniikan harrastajille—se on tärkeää kaikille, jotka tukeutuvat matkapuhelimiinsa suoratoistossa, selaamisessa tai yhteyden pitämisessä liikkeellä. Tutustutaanpa tarkemmin ja selvitetään, mikä erottaa nämä kaksi toisistaan.
4G, joka on lyhenne sanoista "neljäs sukupolvi", on 3G- ja 2G-tekniikoiden seuraajaksi tullut matkaviestintästandardi. Yhteenvetona:
Teknisten ominaisuuksien osalta 4G tarjoaa jopa 100 Mbit/s siirtonopeuden, kun olet liikkeellä, esimerkiksi autossa tai junassa, ja enintään 1 Gbit/s nopeuden, kun olet vähän liikkeellä, esimerkiksi kävellen. Tämä mahdollistaa nopeammat latausnopeudet, nopeamman verkkoselaamisen ja paljon dataa vaativien sovellusten tehokkaamman käytön.
4G paransi myös latenssia, eli tiedonsiirron viiveet vähenivät, mikä on tärkeää reaaliaikaisille sovelluksille, kuten VoIP:lle ja verkkopelaamiselle.
LTE on lyhenne sanoista Long Term Evolution. Monet pitävät sitä’n synonyyminä 4G:lle, mutta takana on muutakin.
LTE on ponnahduslauta 3G:n ja todellisen 4G:n tarjoamien täydellisten mahdollisuuksien välillä. Ajattele LTE:tä ramppina täydelliseen 4G-kokemukseen—se on silta kuilun yli ja tuo monia 4G:n etuja, kuten nopeammat nopeudet ja alhaisemmat viiveet, mutta ei täytä kaikkia "todellisen 4G:n" tiukkoja vaatimuksia.
2000-luvun lopulla kehitetty LTE on merkittävä parannus 3G-verkkoihin verrattuna. Sen oli tarkoitus vastata mobiilin internetin ja multimediasovellusten kasvavaan kysyntään. Vaikka kaikki LTE-verkot eivät täytä alkuperäisiä Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) 4G-standardeja, ne ovat kuitenkin niin lähellä niitä, että monet operaattorit markkinoivat LTE:tä joka tapauksessa 4G:nä.
LTE:n avulla voidaan saavuttaa jopa 100 Mbit/s tiedonsiirtonopeus latauksissa ja 50 Mbit/s latauksissa. Se parantaa myös spektritehokkuutta, jolloin samalla kaistanleveydellä voidaan siirtää enemmän dataa ja vähentää viiveaikaa, mikä tekee reaaliaikaisista sovelluksista, kuten videoneuvotteluista ja verkkopeleistä, sujuvampia.
Vaikka LTE on siis askeleen verran "todellista" 4G:tä huonompi, se on silti valtava harppaus 3G:hen verrattuna, ja se on tasoittanut tietä kaikille niille uskomattomille asioille, joita voimme nykyään tehdä mobiililaitteillamme.
Nopeuden ja suorituskyvyn osalta LTE-verkot tarjoavat yleensä vaikuttavia lataus- ja latausnopeuksia. Todelliset 4G-verkot nostavat kuitenkin vielä paremmaksi ja tarjoavat entistä nopeampia tiedonsiirtonopeuksia ja luotettavampia verkkoyhteyksiä.
Tämä voi olla huomattavaa, kun suoratoistetaan teräväpiirtovideoita tai pelataan verkkopelejä, joissa jokainen millisekunti on tärkeä. Vaikka LTE-verkko selviytyy näistä tehtävistä suhteellisen hyvin, täysi 4G-verkko tarjoaa huomattavasti sujuvamman käyttökokemuksen.
Kattavuuden ja saatavuuden osalta LTE on otettu laajasti käyttöön, ja sitä on monilla kaupunki- ja esikaupunkialueilla sekä joillakin maaseutualueilla.
Todellinen 4G-verkon kattavuus voi olla hieman vaihteleva, riippuen sijainnista ja operaattorista. Jos asut tiheään asutulla alueella, jossa on paljon matkapuhelinmastoja, saat todennäköisemmin vahvan 4G-yhteyden. Harvemmin asutuilla alueilla LTE saattaa kuitenkin olla yleisempi. LTE-verkko vs. 4G -keskustelu perustuu siis usein siihen, missä olet ja millaista matkapuhelinoperaattorisi tarjoaa.
Puhutaan lopuksi tekniikasta ja päivityksistä. LTE-teknologia oli suuri harppaus 3G:hen verrattuna, ja siinä otettiin käyttöön MIMO (Multiple Input Multiple Output) ja operaattorien yhdistäminen nopeuksien ja tehokkuuden lisäämiseksi. Todellinen 4G perustuu näihin edistysaskeliin ja sisältää vielä kehittyneempiä tekniikoita, kuten korkeamman asteen MIMO ja kehittyneet modulaatiotekniikat.
Operaattorit päivittävät jatkuvasti verkkoinfrastruktuuriaan kuroakseen umpeen LTE:n ja todellisen 4G:n välisen kuilun. Ajan myötä sekä nopeus että kuuluvuus todennäköisesti paranevat.
Yksi yleinen kuluttajien hämmennystä aiheuttava asia on operaattoreiden käyttämät markkinointitermit. LTE, 4G ja 5G -termejä käytetään mainoksissa usein vaihdellen, vaikka ne edustavat langattoman verkkoteknologian eri tasoja. Tämä voi johtaa väärinkäsityksiin siitä, millaista suorituskykyä ja kattavuutta kuluttajat voivat odottaa.
Operaattorit kutsuvat joskus parannettuja LTE-palvelujaan "4G:ksi", jotta ne olisivat houkuttelevampia, vaikka ne eivät välttämättä täytä todellisen 4G:n tiukkoja teknisiä kriteerejä. Kuluttajien on tärkeää ymmärtää nämä erot, jotta he voivat tehdä tietoon perustuvia päätöksiä. Tarjoamalla selkeää ja täsmällistä tietoa ja välttämällä moniselitteistä jargonia operaattorit voivat auttaa hämmennyksen lieventämisessä.
Kun kyse on jokapäiväisestä mobiilikäytöstä, LTE:n ja todellisen 4G:n väliset erot voivat näkyä esimerkiksi suoratoistossa, selaamisessa ja lataamisessa. Todellinen 4G pystyy käsittelemään enemmän dataa nopeammin, mikä tekee videoiden suoratoistosta sujuvampaa ja vähentää puskurointikatkoksia. Verkkosivujen selaaminen tuntuu nopeammalta, ja suurten tiedostojen tai sovellusten lataaminen tapahtuu nopeammin.
Esimerkiksi teräväpiirtoelokuvan lataaminen LTE-verkossa saattaa kestää useita minuutteja, mutta aidossa 4G-verkossa voit säästää tästä ajasta suuren osan. Jos suoratoistat musiikkia työmatkalla, todellisen 4G-verkon parempi luotettavuus tarkoittaa, että soittolistasi tulee harvemmin ärsyttäviä häiriöitä.
5G on noussut otsikoihin lupauksilla salamannopeista nopeuksista ja erittäin alhaisesta viiveestä. Tämän seuraavan sukupolven matkaviestinverkkojen tavoitteena on mullistaa kaikki älykodeista itseohjautuviin autoihin.
Mutta miten käy 4G:n ja LTE:n? No, ne eivät ole vielä menossa minnekään. Nämä tekniikat toimivat edelleen monien käyttäjien runkona, erityisesti alueilla, joilla 5G-infrastruktuuria ei ole vielä täysin otettu käyttöön. Ne täydentävät 5G:tä ja varmistavat, että ihmisillä on luotettavat ja nopeat yhteydet myös silloin, kun 5G ei ole käytettävissä.
eSIMs ovat myös jättämässä jälkensä mobiiliyhteyksien alalla, sillä ne mahdollistavat saumattoman siirtymisen operaattoreiden välillä sijainnista riippumatta. Truelyn kaltaisten johtavien palveluntarjoajien avulla käyttäjät voivat käyttää nopeinta saatavilla olevaa 4G-, LTE- tai 5G-verkkoa ilman fyysisten SIM-korttien vaihtamista ja kalliita verkkovierailumaksuja.
4G:n ja LTE:n erojen ymmärtäminen voi auttaa sinua tekemään tietoon perustuvia valintoja mobiiliyhteyksien suhteen. 4G tarjoaa suuria nopeuksia ja luotettavia yhteyksiä, kun taas LTE toimii vankkana ponnahduslautana näihin etuihin, erityisesti alueilla, joilla todellista 4G:tä ei ole täysin saatavilla.
Molemmat tekniikat parantavat merkittävästi mobiilinternet-kokemustasi, olipa kyse suoratoistosta, pelaamisesta tai vain selaamisesta. Truely eSIMs -palvelun käyttäminen takaa, että sinulla on aina käytettävissäsi nopein ja luotettavin verkko.
Kyllä, LTE-puhelimet voivat käyttää 4G-yhteyksiä. LTE:tä pidetään usein eräänlaisena 4G-teknologiana, joka tarjoaa nopeampia nopeuksia kuin aiemmat sukupolvet, kuten 3G. Kaikki LTE-verkot eivät kuitenkaan ole samanlaisia, eivätkä ne välttämättä tarjoa kaikkia todellisen 4G:n etuja.
Ei, LTE on eri verkkotyyppi kuin 4G, joten et voi yksinkertaisesti vaihtaa toista verkkoa toiseen. Jos laitteesi voi kuitenkin muodostaa yhteyden todelliseen 4G-verkkoon, se tekee sen automaattisesti, kun se on käytettävissä.
Voit tarkistaa, onko SIM-korttiin painettu kirjaimet "LTE" tai "4G". Voit myös varmistaa matkapuhelinoperaattoriltasi, voiko SIM-korttisi muodostaa yhteyden LTE-verkkoon. Lisäksi useimmissa uudemmissa älypuhelimissa ja laitteissa on LTE-ominaisuudet.
LTE ja VoLTE (Voice over LTE) ovat eri tekniikoita. LTE viittaa nopeaan tiedonsiirtoon, kun taas VoLTE on puheviestintätekniikka, joka käyttää puheluihin internetiä perinteisten matkapuhelinverkkojen sijaan.